A nervous Maedhros getting married to his fancy husband

Sometimes I just need to draw my otp

Doro; 25; 🔞nsfw art is tagged 'nastymagpie'; struggling - you can guess with what; commissions closed

busymagpie: “They’re standing scandalously close for a social event ”

It's girl time!

busymagpie: “They’re standing scandalously close for a social event ”

Pitkänomainen arkkitehtoninen yhdessä kerroksessa oleva betonitalo sijaitsee (taas!) Gotlannin Hamrassa. Parasta on talon lisäksi suojaisa piha - toisin sanoen kaikki on parasta. Luonnonmateriaaleja mm. betonia, kiveä ja puuta löytyy runsaasti niin ulkopuolella kuin sisäpuolellakin. Isot puiset tynnyriruukut ja istutuslaatikot tuovat välimerellistä rentoa tunnelmaa helppohoitoiselle pihalle. Kaikista huoneista pääsee suoraan ulos ja se tuo luonnon lähellä talon asukkeja. Moderni ja hurmaava kokonaisuus. Again in Gotland where this lovely concrete house is situated. The architectual house is full of high quality of natural materials such as stone and wood. Big barrel like plant pots and wooden planting boxes bring Mediterranean relaxed feeling to the easy care yard. From every room is access to the yard and thats why the nature is near. Source of pictures (and more to find): Fantastic Frank

Viimeisen kolmen viikon aikana on tullut vietettyä melko paljon aikaa omalla pihalla siivoten talven jälkiä pois ja tehden tilaa keväälle ja kesälle. Sää on ollut hyvin vaihtelevaa; välillä tosi lämmintä ja aurinkoista, välillä kosteaa ja koleaa, suorastaan kylmää. Meillä ei ole juurikaan lehtipuita, joten varsinaista haravointihommaa ei ole Yksi valtava, puoliksi kaatunut pihlaja piti pilkkoa polttopuiksi, ettei romahdu päälleni, kun kykin kukkapenkissä. Sen kaataminen oikeastaan saikin aikaan kukkapenkin lopullisen siivoamisen, kun kuivunut oksisto romahti suoraan penkkiin. Sain pojat ja heidän kaverinsa raivaamaan suurimmat risut pois, mutta itse pitää huolehtia lopuista, kun nuoret tahtovat olla itseäni suurpiirteisempiä toimissaan. Minä jumiudun muutenkin pitkäksikin aikaa nyhtämään vaikka rikkaruohoja korsi kerrallaan. Ammattikoululaiseni luokkakaveri jäi ihan innoissaan hakkaamaan halkoja käsivoimin, kun klapikonetta ei löytynyt. Ja ihan ruokapalkalla. Olin iloisesti yllättynyt :) Siitä muuten huomaa kevään tulleen, kun lasten kaverit alkaa pyöriä nurkissa ja harva se ilta saa olla paistamassa pannaria. Mutta minä osaan käyttää tilaisuuden hyväkseni ja pyytää heiltä pieniä palveluksia :) Kun kaikki oli muutoin siivottu, niin piti ihan istua alas riipimään kurjenmiekkoja esiin tuosta ruskeasta pöheiköstä. Varmaan kaksi iltaa siinä meni, koska tulen aina ihan älyttömän kipeäksi pihatöissä, kun sinnittelen vaikka kuinka pitkään, enkä malttaisi lopettaa, vaikka kuinka tekee kipeää. Tämän ruukkutornin ensimmäistä versiotakin kokosin kauhessa vesisateessa yksi ilta, kun tahdoin heti nähdä, miltä se näyttää. Tämä lopullinen versio on koottu kannon päälle, jonka keskelle mieheni porasi reiän rautatangolle, johon nuo ruukut on koottu. Yksi vielä mahtuisi tuonne ylimmäksi. Olin jo ostamassa valmiita lavakauluksia viljelylaatikkoa varten ja selasin netissä myynti-ilmoituksia, kun mieheni sai jonkun "kohtauksen" ja lupautui tekemään sellaisen meiltä löytyneen siirtolavan ympärille. Puutavaraakin meiltä löytyy pilvin pimein rakentamisen jäljiltä. Itse olisin halunnut tuon tehtävän valmiiksi harmaantuneista puista, mutta ne ovat kuulemma sopimatonta laatua. Jos en jaksa maalata noita tekstejä piiloon, niin laatikon voi kääntää ympäri, niin näkyvät vain tuija-aidan raoista naapuriin. Pojan kanssa nostettiin laatikko pöllien päälle, jotta minun ei tarvitsisi kyykistellä, mutta noin se näyttää kuin aikoisi juosta kohta karkuun. Eikä ole muutenkaan täysin tukeva, joten pitää nostaa siirtolavojen päälle. Pohjalle laitan maisemointikangasta ja ympäriltä haravoituja kuivia lehtiä ja haketta. Tuota ympäristöäkin pitää jotenkin siistiä. Toinen lava odottaa vielä valmistumista, mutta urani hyötykasviviljelijänä voi alkaa, koska mullat ja osa taimistakin on jo valmiina. Kalle´s Gardenin pikkuiset yrttien taimet saavat vielä vahvistua lasitetulla terassilla ennen ulospääsyä. Herkullinen uusi tuttavuus on ranskalainen rakuuna, joka toivottavasti menestyy tuoreen puutarhurin käsissä. Nämä ostin euron kappalehintaan viime lauantaina Cafe Latte Spiritin terassikauden avajaistapahtumasta, josta myös ostin Kallen upeita orvokkeja, joista yksi pääsi tähkälaventelin kanssa samaan sankoon (HUONE ett RUM). Cafe Latten tapahtumasta ostin myös puutarhaessun,jonka taskussa saan kulkemaan oksasakset, pikkulapion ja kännykän kuvien ottoa varten. Meidän piha kun ei ole pelkkää tasamaata, niin käveleminen on sen verran hankalaa, että tarpeelliset tavarat pitää mieluummin mukanaan kuin ramppaa eestaas niitä etsimässä. Essussa on myös lenksut, johon sain nytkin riippumaan maan uumenista löytyneen sähköjohdon pätkän. Tässä essun ja muiden pellavaisten ihanuuksien tekijä, taitava Frida (Koti kaupungin laidalla). Samasta paikasta ostin myös tämän upean valkoisen ruusun, mutten muista mikä lajike Saija sanoi sen olevan. Kuvakin on tosi epätarkka, kun iltahämärissä ihmettelimme poikani kanssa valtavan kokoista kastematoa. Kukkapenkkiin on pitänyt hommata vähän muutakin täydennystä, kun kaikki kasvit eivät selvinneet talvesta. Luulen sen johtuvan vähästä lumipeitteestä. Etualalla olevat valkokukkaiset taimet on uusia ja sanon niitä pitkävartisiksi sammalleimuiksi, koska en muista oikeaa nimeä. Juuri siksi säästän kyllä ne taimiastioissa olevat nimilaput. Vasemmalla harmahtavana kasvaa tähkälaventeli, joka on talvehtinut hyvin. Toisin kuin ilmeisesti syrikkä tuossa ihan keskellä, jossa näkyy nimikyltti. Sen varret olisi pitänyt leikata syksyllä ja suojata hyvin talveksi, mutta minä luen hoito-ohjeet yleensä liian myöhään eli vasta äsken. Jotain pientä vihreää sen juurella on näkynyt ja elän toivossa, että se ei ole rikkaruohoa. Syrikässä on nimittäin upeat kukat, jotka viime kesänä houkutteli runsaasti amiraaliperhosia. Uusi hankinta on myös kääpiöakileija, jollaista ei ole ennen eilistä tullut missään puutarhaliikkeessä vastaan. Mielenkiinnolla odotan sen selviytymistä. Pionit voivat erinomaisesti, samoin kuunliljat tuossa alakuvan taustalla. Niitä pitäisi kyllä jo harventaa, mutten oikein tiedä mihin laittaisin, kun en jaksa alkaa uutta kukkapenkkiä perustamaan. Vasemmassa reunassa keskellä on uusi hankinta sinilemmiö. Sammalleimut sen molemmin puolin näyttävät osin kuivuneilta. Toisen keskellä oli valtava muurahaispesä, joka sai häädön, mutta odotan vielä tämän kesän, että miten jaksavat kukkia. Tänään oli vuorossa viidakon harvennus kukkapenkin toisessa päässä. Ennen ja jälkeen kuvat, joissa oli tarkoituksena raivata tilaa taatankurjenmiekoille. Niiden takana kasvaa tarhapäivänliljoja, joiden keskellä kaksi varjopäivänliljaa ja taimmaisena isot pöheiköt siperiankurjenmiekkoja, jotka ei viime kesänä kukkineet ollenkaan. Saa nähdä miten tänä vuonna käy, kun taitaa olla liian myöhäistä jakaa niitä pienemmiksi. Ihan oikeassa reunassa näkyy kevätvuohenjuuria, jotka kukkivat ihan näinä päivinä. Ne ovat varsinainen maanvaiva, kun leviävät liian helposti. Onneksi sain ne viime kesänä poistettua melkein kaikki. Ympäri pihaa niitä tosin puskee milloin mistäkin. Meidän piha on aika kivinen ja toisessa reunassa on iso kallio, jonka ympärillä kukkii keto-orvokkeja ihan sinisenään. En harmi kyllä saa tarpeeksi hyvää kuvaa, että ne kaikki näkyisät yhtäaikaa. Kamerasta kun on akku loppu, enkä ikinä muista laittaa sitä lataukseen. Paitsi nyt, kun tuli puheeksi. Talviunilta heräilevät saniaiset on niin hauskannäköisellä kikkuralla. Vaikka kukkia riittäisi muutenkin , niin silti istutan niitä joka puolelle ruukkutolkulla. Aina jostain ilmestyy tyhjä ruukku tai kori ja taas ryntään ostoksille. Ihan hullua touhua ja olen kyllä moneen kertaan miettinyt kestävämpää ratkaisua eli perennapenkkejä. Mutta kun niitä asetelmia on niin kiva rakentaa :) Keväiset sipulikukat tapaan aina siirtää maahan ja varsinkin helmihyasintit puskevat esiin vuosi toisensa jälkeen. Paikkoja vaan on hankala löytää, kun kuokka useimmiten kolahtaa kiveen. Tässä alla on tämänvuotisia ruukuista siirrettyjä, siksi ovat ihan kuivia käkkänöitä. Kiven takana on vadelmapensaita, joita kasvaa tontillamme villeinä niin runsaasti, että välillä kiskon niitä juurineen, kun levittäytyvät vääriin paikkoihin. Pihallamme on muutenkin ihan villejä, hoitamattomia osia, eikä se TODELLAKAAN ole mikään mallipiha, siksi ette näe kovin laajoja otoksia :) Vain hieman kateellisena katson Suomen kauneimpia pihoja telkkarista, ja ihmettelen, millä ne on saatu aikaan. No, ehkä se on sitä priorisointia. Miestäni ei voisi vähempää kiinnostaa puutarhatyöt. Nurmikonleikkuukin on jo siirtynyt kuopuksen vastuulle. Näissä epätarkoissa kuvissa taas on aiempien vuosien ruukuista siirrettyjä sipuleita (paitsi punanuppuinen särkynyt sydän). Perunanarsissikin on intoutunut kukkimaan, tosin alkuperäistä pienemmin kukin. Tuossa yllä näyttäisi näkyvän pelkkää multaa, mutta kyllä sieltä puskee pikkuruisia laventelin alkuja. Ihme kyllä, koska myyrän tihulainen käy aika ajoin kaivamassa kasansa niiden juurelle. Melkein hävettää julkaista näin epätarkkoja otoksia, mutta kun parempia ei nyt ole tarjolla, niin ei auta kuin pahoitella. Olen viime kesältä ihastunut tuohon hopeaputoukseen, joka on hyvin vähään tyytyvä ja siten juuri minun hoitooni soveltuva. Niiden seuraksi amppeleihin laitoin yhtä vaatimattomia lumihiutaleita. Komeamaksaruoho on viihtynyt hyvin rautapadassa talven yli, mutta lemmikit on tämän kevään hankintoja. Niitä ihmettelee betoninen Etanaelli, joka odotti minua Vanhassa kauppatalossa. Sitten ikuisuusprojektini - kivikkopuutarha kalliolle: Olemme asuneet talossamme noin 11 vuotta ja tämän pienen kallion kimpussa olen askarrellut lähes kaikki nämä vuodet. Ihan alussa istutin alareunaan joitakin kivikkokasveja, mutta aika pian ahomansikat valtasivat koko alan. Muutaman vuoden annoin niiden olla, koska olihan se kiva kerätä tuoreet marjat vain parin askelen päästä kotiovelta. Vuoden 2012 kesä meni sairaalassa, enkä seuraavanakaan kesänä tehnyt tälle kalliolle mitään. Viime kesänä vasta innostuin kitkemään kaikki mansikan rönsyt, voikukat ynnä muut rikkakasvit ja putsaamaan kallion sitä peittäneestä hakkeesta. Haaveissani runsaskukkainen kivikkopuutarha, mutta en silti tahdo peittää koko kalliota. Aika kivasti ovat kaikki taimet viihtyneet ja ylemmän kuvan vasemmassa kulmassa kasvava (nimeä en muista) on levinnyt liiankin hyvin. Vaikka en erityisemmin suunnittele istutukisani, vaan valitsen kukat sen mukaan mikä näyttää kivalta, niin yritön kuitenkin valita eri aikoihin kukkivia, jotta koko kesälle olisi silmäniloa. Onneksi sitä iloa löytyy luonnosta ihan omasta takaa. Oikein kukkivaa helatorstaita!

At Aredhel’s funeral (WIP 37)

When you're your younger siblings' jungle gym

Two young lovebirds for @ecthelionofthewhat ✨ I didn’t want to post your ask, because it seemed too personal, but I’m really happy to share my art with you all and it makes me even more happy if you…

Pitkänomainen arkkitehtoninen yhdessä kerroksessa oleva betonitalo sijaitsee (taas!) Gotlannin Hamrassa. Parasta on talon lisäksi suojaisa piha - toisin sanoen kaikki on parasta. Luonnonmateriaaleja mm. betonia, kiveä ja puuta löytyy runsaasti niin ulkopuolella kuin sisäpuolellakin. Isot puiset tynnyriruukut ja istutuslaatikot tuovat välimerellistä rentoa tunnelmaa helppohoitoiselle pihalle. Kaikista huoneista pääsee suoraan ulos ja se tuo luonnon lähellä talon asukkeja. Moderni ja hurmaava kokonaisuus. Again in Gotland where this lovely concrete house is situated. The architectual house is full of high quality of natural materials such as stone and wood. Big barrel like plant pots and wooden planting boxes bring Mediterranean relaxed feeling to the easy care yard. From every room is access to the yard and thats why the nature is near. Source of pictures (and more to find): Fantastic Frank

Sometimes Maeglin stands in the forge just because the warmth of the fire almost feels like Aredhel caressing his cheeks (WIP 50)

"May I?"

Vuosi 2017 oli vaihteleva. Toivoin viime vuonna tähän aikaan, että voisin olla onnellinen kokematta asioita, jotka vahvistavat. {tiedättehän ne jutut, jotka eivät tapa, mutta vahvistavat} Ihan niin ei käynyt, lähes päinvastoin. Kaikista ikävistä vastoinkäymisistä huolimatta vuosi tuntuu kuitenkin vaihtuvan yllättävän miellyttävissä merkeissä. Kuka olisi uskonut? En minä ainakaan. Vuodesta jää mieleen valitettavan ikävinä asioina Tukholmassa ja Turussa tapahtuneet terroriteot. Tukholman tapahtumat liippasivat omalta kohdaltani hyvin läheltä. Ehkä aamulla tehty päätös mennä heti Åhlensin Mujiin, pelasti minut joutumasta yhdeksi kohteeksi, kuka ties. Olin onnekseni Söderissä, kun teko tapahtui keskustassa. Turun tapahtumat taas osuivat vanhaan kotikaupunkiini ja paikkaan, jossa vierailen säännöllisesti ja jossa asuu paljon tuttuja. Näin omin silmin sen kynttilämeren viikko tapahtuneesta, paikassa jossa aina Turussa käydessäni poikkean, torilla. Onneksi muistoissa on myös kivoja juttuja, jälleennäkeminen Amterdamin kanssa ja uusi kohtaaminen Lontoon kanssa. Kesäpesällä vietetyt hetket. Puutarhabloggaajien tapaamiset, vierailut puutarhakohteissa ja useat inspiroivat näyttelyt. Kohtaamiset ihanien kasvihullujen kanssa. Tuo höpinkäinen tuossa ylhäältä kolmannessa olevassa kuvassa. Jospa taas ensi vuodelle toivoisin enemmän onnellisia päiviä kuin niitä vahvistavia. Enemmän hymyä ja naurua, lämpöä ja rakkautta. Niitä toivon myös sinulle, lukijani. Ihan parasta vuodenvaihdetta ja entistä parempaa uutta vuotta! toivottaa Oravanpesän väki Seuraa Oravanpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest

Tehtiin loppukesästä anopin ja mieheni kanssa vanhoista mökiltä saaduista heinäseipäistä aidanpätkä pihaa somistamaan, sekä nurmikkoa vähentämään. Aidan ympärille istutan jotain köynnöskasvia, kuunliljaa ja jotain muuta ehkä. Toisessa reunassa on jo pari ruusupuskaa. Tulevaisuudessa aidasta on myös vähän näkösuojaa naapuriin päin, kunhan kukkaset kasvaa. -Roora

Broilerikeitto kuuluu arkikeittojen suosikkeihin. Helppo, herkullinen ja edullinen kanakeitto maistuu kaikille. Olisiko tänään ruoaksi broilerikeittoa?

Explore pancrat's 553 photos on Flickr!

Teetkö aina sosekeiton keittämällä kasviskuutiot vedessä tai kasvisliemessä kypsiksi? Samassa ajassa saat keittoon paljon enemmän makua, kun paahdat paloitellut kasvikset uunissa! Tämän huippuhyvän paahdetun bataatti-porkkanakeiton kruunaavat karamellisoidut omenakuutiot ja paahdetut auringonkukansiemenet.

Lintujen ruokinta tuo säpinää muuten hiljaiselle talvipihalle. Taivuta risuista suojaisa ruokintapesä linnuille ja seuraa pikkulintujen elämää.

Anglia Edger complements driveways, patios, walking paths and planting areas. Tapered ends accentuate the texture and flexibility of the Anglia paver edger

Tommi Långströmin ja Mikael Lindholmin pelargonikokoelmaan kuuluu satoja lajikkeita. Inspiroidu kukkaloistosta ja nappaa talteen pelargonimarmeladin resepti!

Vadelmasta, puolukasta ja mansikasta syntyy runsas ja täyteläinen vispipuuro. Kolmen marjan vispipuuro on hieman perinteistä makeampi, joten se maistuu taatusti koko perheelle.

Tommi Långströmin ja Mikael Lindholmin pelargonikokoelmaan kuuluu satoja lajikkeita. Inspiroidu kukkaloistosta ja nappaa talteen pelargonimarmeladin resepti!

Toukokuu on puutarhan parasta aikaa.