Neljän makuuhuoneen suuri, valoisa ja kaunis koti. Toimivaksi todistetut kodinhoitohuone- ja keittiöratkaisut! Suurin makuuhuone eri puolella taloa.

Haukileikkeet syntyvät samaan tyyliin kuin perinteiset oskarinleikkeet. Rapsakka panerointi ja maukas katkarapukastike kruunaavat makunautinnon. Tarjoile raikkaan parsan kera!

Leijuva taso teakviiluovilla ja mustalla keramiikkatasolla on vähäeleinen ja ajaton säilytysratkaisu, joka hivelee vaativaankin silmää.

Interior architect Joanna Amemori and specialist dentist Masamitsu Amemori’s home exudes the original atmosphere of the 1950s building. In this family home in Helsinki, the present and the past intertwine and engage in an intriguing dialogue.

Heti ensiksi on varoitettava mahdollisesta kuvayliannostuksesta. Kun keittiö kerrankin on näin siisti, oli siitä pakko napsia kuvia enemmän kuin olisi tarvinnut. Kuvat ovat parin viikon takaa, juuri ennen lomani alkua, eivätkä tasot tottapuhuen ole olleet noin tyhjiä sen jälkeen. Ainakin meillä erityisesti saarekkeen päälle kertyy jos jonkinlaista päivittäistä sälää, vaikka saarekkeen ylimmäinen laatikko onkin "sälälaatikko", jota käytetään ihan tarkoituksellisesti sälän piilottamiseen. Se kätkee sisäänsä kynät, sakset, tärkeät paperit, kauppalaput ja muut keskeneräiset asiat, avaimet, kännykät ja laturit. Niin ja tietty ne vallankumoukselliset kelmu- ja folioautomaatit, joista en olekaan muistanut postata tarkemmin. Ne vilahtavat tässä vanhassa jutussa. Joka tapauksessa - keittiö on saanut vähän aikaa sitten sokkelit allensa, ja se rauhoitti kyllä koko ilmeen. Yllättävän nopeasti sitä tottuu kaikkeen keskeneräisyyteen, mutta kiva, kun ne ovat nyt paikallaan! Tässä kohtaa voisin sanoa, että olisi ehkä ollut viisasta ostaa myös keittiön kokoaminen ja asennus Kvikiltä. Olisi säästynyt omaa aikaa ja vaivaa ihan huimasti. Mutta nyt se on valmis ja melkein joka päivä silittelen sen vaakasuoria linjoja. :) Keittiö tilattiin siis Kvikiltä. Olin ihastellut Manoa jo muutaman vuoden, joten sen linjakkuus mielessä lähdimme miettimään keittiön ilmettä. Pyysin tarjouksia ja kävin suunnittelemassa myös HTH-keittiötä sekä Noblessan keittiötä Silkkitimpureilla. Tässä talossa oli vain kymmenisen vuotta vanha A la Carten keittiö, mutta se ei ollut mitoiltaan ja toiminnallisuudeltaan meille oikein sopiva. Työskentelytasoa oli keittiön puolella 100 cm ja ruokailutilan puolella noin 160 cm. Ennen remonttia keittiön ja ruokailutilan välissä (tuossa saarekkeen paikalla) oli lisäksi oviaukko, joten ruokailutilan puoleista tasoa ja kaapistoja olisi ollut vaikea hyödyntää keittiötouhuissa. Koska laatikostot mekanismeineen olivat kuitenkin nykyaikaiset ja rungot hyviä, tuntui pahalta hylätä toimivaa keittiötä. Kysyinkin A la Cartelta piirrosta ja tarjousta keittiöstä niin, että vanhoja runkoja hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon, mutta lopputulos olisi ollut liian kompromissi, yllättävän kallis, eikä sopivaa ovimalliakaan löytynyt. HTH-keittiöillä myyjä oli jokseenkin vastahakoinen muokkaamaan alkuperäistä piirrostaan uusien ideoiden mukaan, joten sen jätimme pois. Lopulta vertailimme Noblessan ja Kvikin keittiöitä, joista Noblessalla oli hyvä -40 %:n tarjous, mutta täydellistä ovimallia ei löytynyt. Lisäksi arvostin tosi paljon sitä, miten Turun Kvikillä Heidi Harkila paneutui keittiöömme ja piirsi uudelleen ja uudelleen, vaikka vanhan talon mitat asettivat aika hankalat raamit. Vesipiste, astianpesukone ja liesi olivat nykyisten korkeiden kaappien tilalla, eli puulieden vieressä. Puulieden ja seinän väli on 176 cm, eli siihen ei ihan mahtunut 3*60 cm runkoja. Tilassa oli siis vanhanmallinen hella/uuniyhdistelmä, sekä 45 cm astianpesukone, joka ei olisi meille riittänyt. Lisäksi lieden vieressä ei ollut lainkaan työskentelytilaa. Vastakkaiselle seinustalle olisi sitten pitänyt sovittaa jääkaappipakastin, sekä työskentelytasoa ja mahdollisesti yläkaappeja, mutta portaiden alle ei mahtunutkaan integroitavaa jääkaappia saati jääkaappipakastinta. Kaikki piirrokset näyttivät myös liian tukkoisilta tai portaiden alle olisi jäänyt kummallisesti turhaa tilaa. Lopulta keksimme siirtää vesipisteen kokonaan toiselle seinustalle. Mies rakensi keittiöön uuden puulattian, joten lattiakin oli operaatiota varten sopivasti auki revittynä. Sitten alkoikin palaset loksahdella paikoilleen. Nyt korkeina kaappeina on maksimikorkea jääkaappipakastin (koska sekä korkealle jääkaapille että pakastimelle ei olisi ollut tilaa), 50 cm leveä kuivakaappi sekä komero mm. uunille. Uunikomeroon olisi ollut nätisti integroitavissa myös mikro, mutta halusimme sen pöydälle lapsia ajatellen. Usein itsekin tulee otettua mikrosta tulikuuma kuppi ja sitten se jo tipahtaakin, mutta onneksi pöydälle. Liesituulettimeksi täytyi valita aktiivihiilisuodattimellinen, kaappiin piilotettu malli, koska poistoilmaputkea ei olisi saanut nätisti siirrettyä tuolle puolelle. Saarekkeen paras oivallus on mielestäni se, että nurkassa ei olekaan sellaista muka-kätevää, mutta oikeasti saakelin ärsyttävää nurkkamekanismilla varustettua kaappia. Vanhan kodin keittiössämme oli sellainen, enkä silti koskaan vetänyt liukuvia tasoja ulos, vaan ujuttelin kattiloita ja kansia hankalasti peremmälle. Nyt nurkka on hyödynnetty syvillä laatikoilla, jotka aukeavat saarekkeen toiselle puolelle. Siellä säilytän irtopohjavuokia, tarjottimia, maljakoita ja muita harvemmin tarvittavia asioita. Lisäksi siellä on muuta sälää, kuten perus askartelu- ja ompelutarvikkeita, joita silloin tällöin tarvitsee, mutta joita ei viitsisi lähteä yläkerrasta hakemaan. Nurkan laatikkojen vieressä on vain peitelevyt, jotka Manon tyylisesti näyttävät ihan laatikoilta. Manon idea on, että linjat eivät katkea, joten roskakaappi ja tiskikone ovat yhtä tunnistamattomia, kuin peruslaatikostot. Tiskiallas on musta Silgranit -allas, joka oli kyllä hyvä valinta. Teräksinen kun alkaa niin nopeasti naarmuuntumaan. Jos jotain nyt vaihtaisin, niin hanan. Ihastuin Granan hanan linjakkuuteen ja kepeään ilmeeseen, mutta se ei ole käytössä kovin hyvä. Hanaa on vaikea avata kevyesti. Se aukeaa helposti liian kovalle, ja sitten kun yrittää esimerkiksi ottaa vettä lasiin niin hanaa täytyy heti painaa takaisinpäin hiljentääkseen virtausta. Silloin se taas menee liian hiljaiselle ja taas täytyy veivata, joten vettä roiskuu ja valuu hukkaan. Olisi vaan sekin pitänyt tilata Kvikin kautta. Kauniita hanoja heilläkin oli tilattavissa. Samoin twist-pistorasiat olivat mielestämme nappivalinta. Ne eivät vie tilaa rungoista juuri yhtään verrattuna sellaiseen ylös nostettavaan pistorasiaan, ja on mielestäni siromman näköinen. Myös portaat saivat uuden värin ylleen. Aika homma oli vanhan maalin hiominen ja uudelleenmaalaus kolmeen kertaan. Laitettakoon tähän väliin myös kuvat vanhasta keittiöstä suunnilleen samasta paikasta. Minulla ei ole niin laajakulmaista objektiivia, kuin millä nämä Studio Fotokatin ottamat, myynti-ilmoituksessa olleet kuvat on otettu, mutta jonkin käsityksen muutoksista näistä ehkä saa. Myös valaistus meni uusiksi, kun mies poisti loisteputkilampun ja upotti kattoon kuusi lediä. Ja tuota oviaukkoa ruokailutilaan ei siis ole enää, vaan sen paikalla on saareke. Myynti-ilmoituksessa ollut kuva keittiöstä, Kuva Studio Fotokatti Myynti-ilmoituksessa ollut kuva keittiöstä, Kuva Studio Fotokatti. Nyt tällä seinustalla on korkeat kaapistot (alla kuvassa). Ai niin ja parasta juttua en meinannut muistaakaan, kun siihen on jo ihan tottunut. Nimittäin seinän puoleiset laatikostot ovat XLarge-mallistosta, eli 68,8 cm syvät standardisyyvyden 56 cm sijaan. Vanhassa kodissamme oli Ikean 60 cm syvät rungot, joten en ainakaan vähemmän syviä halunnut, koska silloin luonnollisesti myös työskentelytasoa olisi ollut vähemmän. Nyt tasolla mahtuu työskentelemään hyvin, vaikka ainakin kahvinkeitin, ja joskus myös leivänpaahdin on edessä. Lisäksi laatikot vetävät sisään uskomattoman määrän astioita. Aluksi mietin, voivatko yläkaapit riittää, mutta niissäkin on vielä hyvin tilaa, koska astioita saa niin paljon laatikostoihin. Lautaslaatikkoon tilasin yhden sisälaatikon lisää, jotta syvyyden voi käyttää kunnolla hyväksi - harvoin samoja lautasia on niin korkeita pinoja. Huh, muutoksia tulee koko ajan mieleen, mutta ehkä tässä ne oleellisimmat. Tai no, kävihän puuliesikin pienen modernisoinnin läpi. Kaakelit piikattiin irti ja pinta hiottiin tasaiseksi. Taitava ystävämme muurasi lieden symmetriseksi, ja lopulta se maalattiin Tikkurilan Remontti-Ässällä paperinvalkoiseksi. Pinta kestää siis hyvin pyyhkimistä, samoin kuin muuten välitilan maalaus, joka näyttää täysin samalta kuin muu harmaa seinusta. Muu seinusta on maalattu himmeällä Tikkurilan Harmonylla, mutta välitila Lujalla, joka kestää pesua hyvin. En kyennyt päättämään välitilan materiaalia, koska en keksinyt sellaista vaihtoehtoa, mikä sulautuisi seinään kauniisti välitilan jatkuessa ruokailutilan puolelle korkeaan seinään. Tämä on hyvä nyt, mutta katsotaan, jos joskus tulee jokin kuningasajatus välitilan suhteen. Siinä se, kaikessa lyhykäisyydessään, keittiöremontin tarina. Ja luonnollisesti kokoelma remonttimuistoja, karseita kännykkäräpsyjä, mutta ihanaa, että jotain tuli sentään kuvattua. Enää ei okseta katsoa näitä kuvia, vaan jopa hymyilyttää. Siitä selvittiin, vaikka järjetön kiire tulikin. Mieluummin katselen kuitenkin näitä jälkeen kuvia... Onnittelut, ja kiitos, jos jaksoit lukea keittiömaratoonin loppuun! Hyvää loppuviikkoa kaikille! FB | IG Katri

Uunimunakas on yksinkertainen ja nopea ruokalaji, joka maistuu niin aamiaispöydässä kuin iltapalana. Tämä herkullinen ja helppo uunimunakas saa makua fetasta, pinaatista ja kirsikkatomaateista. Ota uunimunakasohje kokeiluun vaikka seuraavaa viikonloppubrunssia valmistellessasi.

Haluatko avaramman keittiön? Jätä pois yläkaapit, ja työtilaakin tuntuu tulevan lisää. Kokosimme inspiroivia esimerkkejä.

Bright pink and blue tones in a family apartment in Copenhagen

Spisestuen er et af de vigtigste samlingspunkter i hjemmet, og der hvor vi spiser de fleste måltider, så hvorfor ikke få den til at se flot ud? Få inspiration til din spisestue-indretning her.

Hirsitalot ja Hirsihuvilat

Jo myynti-ilmoituksen kuvissa ihastuin tämän asunnon keittiöön. Keittiökaapit ovat oikeastaan juuri sellaiset, kuin mitä olisin itsekin valinnut. Lisäksi haaveissani oli ollut saareke, joka olisi toisesta päädystä kiinni seinässä ja joka olisi pelkkää pöytätilaa, eli siis uuni, liesi ja allas olisivat seinän vieressä, ei saarekkeessa. Ja sellainen tästä kodista löytyy. Asunnossa on myös hienosti toteutetut spottivalot katossa, jotka jatkuvat keittiöstä eteiseen. Sellaista toteutusta olisin tuskin itse osannut suunnitella, joten olen siitä erityisen kiitollinen asunnon myyjälle, joka siis oli remontoinut asunnon vuosi sitten. Kuitenkin keittiö kaipasi hieman tuunausta muutamien asioiden suhteen, jotta siitä tulisi juuri se minun unelmieni keittiö. Hihi, unelmien keittiö kuulostaa ihan joltain kornilta mainoslauseelta, mutta kyllähän tämä asunnon remontoiminen ja laittaminen on ollut sellaista yhden unelmani toteuttamista. Olen nauttinut valtavan paljon siitä, että olen saanut tehdä valintoja niin visuaalisen puolen kuin käytännöllisyyden suhteen juuri omien toiveideni mukaan. Keittiössä oli entuudestaan musta sisustustiiliseinä välitilassa ja tasot ja ikkunalaudat olivat tummaa puuta. Ikkunalaudat hiottiin ja maalattiin valkoisiksi ja saarekkeen vanha taso pääsi uusiokäyttöön sohvapöydän kansilevyksi. Keittiön tasojen materiaaliksi valitsin vaalean saarnimassiivipuun, joka käsiteltiin sellaisella valkoisella öljy-vahaseoksella. Loisteputkivalo lähti myyntiin Toriin ja tilalle tuli Lapetekin spottivalot. Olin suunnitellut keittiön välitilan laataksi ehkä sellaista valkoista suorakaiteen mallista metrolaattaa, jossa on viistetyt reunat, sellaista näkyy nyt tosi paljon ja tykkään kyllä siitä edelleen. Mutta joo... menin sitten ihastumaan Laattapistellä Petra Antiquan luonnonkivimalliston valkoiseen, hieman hohtavaan marmorilaattaan. Mallistossa oli monia hienoja luonnonkivilaattoja, mutta tämä yksi oli jotain mistä en saanut silmiäni irti. Ensin ajattelin, että turha edes lähteä haaveilemaan marmorilaatasta, mutta en vaan jotenkin saanut tätä laattaa mielestäni! Se oli niin mielettömän kaunis, sellainen hieman hohtavan valkoinen marmori, jossa ei näkynyt marmorille tyypillisiä harmaita rantuja, vaan oli ikään kuin sokeripala. Kyseessä on siis marmorilaatta nimeltä Petra Antiqua Ipe Bianco Thassos Anticato Cerato koossa 7 x 30,5 cm. Sen verran pahasti laatta jäi kummittelemaan mieleeni, että eihän siinä auttanut muu kuin valita se siitäkin huolimatta, että laatan toimitusaika oli 8-10 viikkoa, mikä tarkoitti sitä, että minun piti jaksottaa remontti kahteen vaiheeseen, eli keittiön välitila tehtiin vasta myöhemmin, kun olin jo muuttanut asuntoon. Lisäksi asennusta varten tarvittiin kokenut laatoittaja, jolla oli marmorilaatan sahaamiseen vaadittava vesisaha. Sahaaminen piti toteuttaa veden kestävässä tilassa, eli kylpyhuoneessa, jossa oli riittävästi tilaa ympärillä. Jännitin sitä, että riittäähän yksiön pienen kylppärin tila sahaamiseen, tammikuussa kun ei paljoa ulkona voinut sahata pakkasen vuoksi. Onneksi riitti. Täytyy myöntää, että muutenkin kaikkein eniten koko remontissa jännitin keittiön välitilan onnistumista! Halusin tosiaan kalanruotoladonnan ja se kun ei välttämättä ole se kaikkein tyypillisin ladonta, niin mietin, että osaakohan laatoittaja tehdä sen hyvin. Muutenkin olin käynyt kaikki kauhuskenaariot mielessäni läpi siitä, miten homma saattaisi epäonnistua (huono työn laatu, väärä ladontatekniikkaa, väärä saumausväri jne.). Kaikki meni kuitenkin superhyvin ja kun näin valmiin seinän, niin taisi olla taas lähellä, etten tirauttanut kyyneliä, niin hieno siitä tuli! Marmori näyttää ja tuntuu aivan ihanalta, se on vähän kuin suolakivi, melkein tekisi mieli nuolaista sitä! :D Ja kalanruotoladontaan olen aivan hulluna, se on jotenkin samaan aikaan sopivan spessu, mutta harmoninen. Myös työn laatu oli todella hyvää, tällaisen rähmäkäpälän on vaikea ymmärtää, miten jollain on kädentaito tehdä niin huolellisesta työtä, että pienimmätkin nurkat laatoituksessa näyttävät huolitelluilta. Välitilan marmorilaatoituksesta tuli todellakin tämän remontin ja asunnon kirsikka kakun päällä. Kaikki eivät välttämättä ymmärrä satsausta tällaiseen, mutta itselleni laadukkaat luonnonmateriaalit vaan ovat se juttu. Jossain vaiheessa mietin tosin itsekin, että olenko aivan hullu, kun lähdin toteuttamaan tätä - helpommalla ja halvemmalla kun olisin päässyt valitsemalla ihan normaalin laatan. Näin jälkikäteen olen ihan mielettömän tyytyväinen, että minulla riitti rohkeus tehdä jotain spesiaalia ja uniikkia. Annoin myös pienen taputuksen itselleni olkapäälle siitä, että suunnittelemastani kokonaisuudesta tuli onnistunut ja mieluinen. Tuumailin tuossa, että mahdollisissa tulevissakin remonteissa aion kyllä toteuttaa aina jonkun spesiaalin jutun. Hyvä remonttistrategia lienee se, että yleisesti ottaen tekee kustannustehokkaita valintoja, mutta sitten joissain tietyissä, itselle tärkeissä avainasioissa satsaa, jolloin kokonaisuudesta tulee moninkertaisesti parempi. Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille! :) Laatoista saatu alennusta blogiyhteistyönä Laattapisteeltä.

Häng med in hos Camilla Johansson och Karl Aulin i Råå. Färger och många kreativa lösningar bjuds det på. Se alla bilderna här!

See how a new design firm tackled its very first renovation, in style

Jokaisen suurperhee unelmatalo? Ainakin, jos perheessä on teini-ikäisiä. Talossa neljä makuuhuonetta ja harrastehuone täysin omassa rauhassaan. Talon toisessa päässä viides makuuhuone vanhemmille.

Neljän makuuhuoneen suuri, valoisa ja kaunis koti. Toimivat kodinhoitohuone- ja keittiöratkaisut! Suurin makuuhuone eri puolella taloa.

Moderni 4MH koti. Suuri ja valoisa olohuone-keittiö. Sopiva perheelle tai tilanteeseen, jossa tarvitaan työskentelytiloja kotiin.