Kirjontajaksolla oli sekä konekirjontaa että käsinkirjontaa. Alla yhdistetty kirjonta- ja ompelutyö. Omien kouluaikojen käsinkirjonta on ollut hyvin perinteistä: nimikointia pyyhkeeseen ja tyynyliinaan sekä pistoliina pellavakankaasta. Kirja käsityöstä -alakoulun käsityökirja esittelee fleecehanskat, joihin oppilas neuloo rannekkeet. Kaavan koko oli 4-luokkalaiselle. Muuntelin ideaa: hanskat villakankaasta, johon kirjon pistoja.  Kirjotut ja ommellut lapaset. Pistot ylhäältä alaspäin: harakanvarvas (vihreä) kukat (valkoinen) ketjuvirkkaus/ketjupisto (violetti) varsipisto (pinkki) pykäpisto (punainen peukussa) aitapisto (pinkki) sidepisto (vihreä) ristipisto (pinkki ranteessa) Kirjontalanka oli puuvillalankaa. 7- vuotiaan saajan värimaailman mukaist langat valikoituivat helposti. Violetit kiemurat ovat ketjuvirkkausta: virkkausta koukulla kankaan läpi. Se muistuttaa käsinkirjonnan ketjupistoa. Itse en varmaan niitä toisista erottaisi valmiista työstä. Ompelin kappaleet yhteen paininjalan päästä suoralla ompeleella. Kaareviin kohtiin tein paljon hakkeja eli aukileikkauksia. Purkautumaton kangas ei vaadi huolittelua. Huolittelu tekisi saumoista myös liian jäykät. Sovitusken jälkeen esitettiin kaino toive vuorista. Kirjonnan nurja puoli ei kuulemma "tuntunut kivalta". Sovittelin fleecevuoria, mutta ohuinkin fleece tuntui liian paksulta. Päädyin trikoovuoriin. Leikkasin vuorin samalla kaavalla hieman pienentäen kaavaa. Kappaleiden liittäminen ja kädensuun huolittelu onnistui saumurilla. Käsitöiden tekemistäni ohjaa usein käytännöllisyys ja taloudellisuus. Teen mielummin vanhasta tai jo olemassaolevasta materiaalista, jos vain suinkin pystyn. Myös lapasen ranneketta varten katsastin ensin lankakorini. Löytyi ohutta, pehmeää, (äidiltä-perittyä-mitä-lie-lankaa) mohairtyyppistä lankaa. Ranneke= Lanka kaksinkertaisena, 4½ puikot, 32 silmukkaa ja joustinneule 2o, 2n. Neuloin rannekkeen kahdella puikolla. Ajattelin, että näin pystyn lopussa saumalla tarvittaessa vielä pinentämään rannekkeen kokoa. Välisovituksen jälkeen muuttui vielä työn kasaustapa: ompelin vuorin ensin pienesti koneella kiinni hanskan kärkeen ja peukkuun. Näin vuori ei pääse suuremmin liikkumaan hanskaa kädestä pois otettaessa. Ompelin hanskan ja vuorin kädensuut yhteen suoralla ompeleella. Rannekkeen ompelin käsin renkaaksi käyttäen neuletyön aloittamis- ja lopettamislankoja. Rannekkeet ompelin kolmipistosiksakilla suoraan oikeaan asentoonsa: nurja puoli hanskan oikeaa puolta vasten. Neuleen venymisen olisi varmasti parhaiten estänyt käsinompelu, mutta... koneella se sujahti nopsasti :-) Kirjonnan haaste oli saada symmetrisesti samanlaiset hanskat. Ainakin tästä työstä voisi järjestää kisan: etsi viisi eroavaisuutta. Löydätkö sinä ne? Ompelussa hankalinta oli vuorin saumuroiminen peukun juuresta, mikä vaati pientä taiteilua. Ompelin vuorin kahdessa osassa: ensin hanskan toisen sivun ja yläosan taittaen peukun sivuun, jonka jälkeen lähdin uudelleen liikkeelle kädensuulta peukkuun päin, taittaen lopussa kämmenkappaleen sivuun. Työ oli mieluinen tehdä. Varsinkin, kun hanskat on saajan mielestä kauniit ja ihanat :-)